FAIJA

OSA I

Faija oli ollut puolisen tuntia pihalla. Nurmikossa oli tyhjiä länttejä ja lehtiä alkoi kasaantua. Ne piti hoitaa. Oli lämmin ja siemenet vielä itäisivät syklsyllä.

Komento sisälle. Syötiin. Äiti ja skidit luettelivat tulevan viikoblopun asioita ja seuraavankin. Lapsilla oli menoa. Faija kysyi paria tekemistä, hänhän ei koskaan ole perillä perheen asioista kuin just NYT MENNÄÄN hetkellä.

Äitikin tuntui olavan mukana tekemisissä, mutta lasten menoja ne kuitenkin olivat. Eivät tän ikäiset aikuiset kummempia harrasta.

Kukaan ei kysynyt faijan menoja eikä edes mielipidettä asioista.

Mitä mahtoi Bach jutella 20 lapsensa kanssa ruokapöydässä? "Nyt se on säveltänyt uuden fuugan ja joudumme kuitenkin sitä kuuntelemaan kirkossa."

OSA II
Faija herää, menee kuselle. Syö muroja ja juo teetä, katsoo säätiedotusta 5 minuuttia. Telkkari pois. Perhe alkaa heräillä. Yksi roskapussi keittiöstä viedään kadun reunaan, jossa jo roskapöntöt odottavat roska-autoa.

Faija esittää lappua jossa duunikaverilla on tupaantulijaiset. Perheellä ei ole juuri kontaktia faijan duunikavereihin. Kerran, vuosia sitten oli avoimien ovien päivä, tehdaskäynti perheille. Ja joku joululounas on aina, mutta ei lapset siihen pääse koulupäivänä.

Työpaikka oli melko kiva 9 vuotta sitten. Nyt on erilaista. Parhaista työkavereista kaksi on mennyt täysin muihin hommiin. Toinen kuoli heti eläkkeelle menon jälkeen, toinen on toisessa firmassa. Osastopäällikkönä on uuteen mentaliteettin sopiva heppu. Ei siinä hepussa mitään vikaa ole henkilönä, mutta jotenkin etäisiksi jäävät kaikki. Työkin maistuu puulta. Faija ei usko että tämä oli tavoite, mutta nyt ne vaan ovat onnistuneet tämänkin saamaan aikaiseksi: oman alan työt omin käsin eivät erikoisemmin tyydytä enää.

Mutta tää tupaantulijaiset on samaan aikaan kuin tytön lentopallopeli, onneksi samassa kaupunginosassa. Faija ei ole muistanut laittaa tätä menoa Palmin kalenteriin, siksi sitä ei noteerattu ollenkaan joltain paperilapulta. Se tapahtuma joka millekin päivälle pääsee ekana Palmiin yleensä voittaa.

Faija ajaa töihin sateessa. Noin 20-30km on samaa kaistaa. Faija jäi osaksi aikaa jonkun mummon perään kunnei viitsinyt ohittaa pimeässä ja sateessa. On se kumma kun on neljäkin kaistaa ja kaikki ovat tukossa aina.

Faija tulee duuniin, juo toisen kupin teetä.

OSA III

Faija oli matkalla kotiin. Pysähtyi kirjakaupassa ja osti vaihteeksi yhden halvan kirjan joka ei ole dekkari eikä harrastuskirja.

Kotona poika oli mennyt jonkun kaverinsa kanssa huvipuistoon. Seuraavana viikonloppuna pojalla on partioretki. Nyt perjantaina tyttö oli syönyt jotain ennen kuin faija tuli kotiin. Vaimo ehdotti että he, vanhemmat, menisivät johonkin vähän parempaan paikkaan mutta kuitenkin vain syömään, kun tyttö ensin lähtee. Tytön ilta kuluu lentopallon merkeissä.

Mitähän he keksivät jutella aterialla? Lapsistakaan ei tarvitse juuri nyt erikoisempaa juteltavaa.

He katsoivat osan Jim Jarmuschin elokuvasta Coffee and Cigarettes. Osa sketseistä oli paskoja, mutta faija ajatteli että on sitten nähty White Stripesin tärähtänyt pari ja että vika sketsi oli OK kun siinä oli Bill Murray.