MA Numminen

 

Viiminen käynti Akateemisessa toi tän reppuun jota raahasin Kööpenhaminat ja Chicagot. Olin etsimässä aivan muuta vaimolleni sieltä. Huomsin että muistelmat jäivät selaamatta. Ei Nummisen levyjä juuri enää löydä, paitsi että itse kannoin lähes kaikki Suomeen LP muodossa. Olen siis parantanut tilannnetta. Herra Huu LP ja CD:t jäi. Mutta kirjaa lukiessa pisti silmään se, että Mauri on omituinen tai poikkeava suomalainen. Hän ei valita mistään. Jos joku asia tulee herran mielenkiinnon kohteeksi, hän löytää kaikesta jotain hyvää sanomista.

Hän tietenkin on eräänlainen bisnesmies, kaikki tilaanteet saattavat avata ovia maailmaan. Ei hän sitä koskaan sano, mutta sen voi rivien väristä lukea. Suomi kulttuureinen on vähän pieni hänelle. Ruotsinkielisyys lisää jonkin verran mahdollisuuksia. Mutta ei hän syrji suomalaistakaan. Keskiolut on kiinnostanut ja kirjassa on myös käynti kasarmilla josta Maurista tuli....öö...50-60 vuotta sitten alikersantti. Mauri ja kenraali juovat konjakkia tuon tiloisa kasarmilla. Mauri nukkuu sotialsten osastossa vierastiloissa.

Runebergin teosten uusimmat käännökset saavat kiitosta. Melko paljon marginaalissa (paitsi levyt lapsille) musiikkiaan tuottanut henkilö on pysynyt kansan suosiossa. Hänestä ei tullut Veltto Virtasta. Persu-liike on Nummisesta niin etäinen kuin olla voi.

Numminen myös puhuttelee yleisöä aina kun voi. On virkistävää kuulla henkilön puhuvan kirjakieltä niin, että se ei tunnu väkinäiseltä. Hän ei ole uutistenlukija, mutta puhuu siten kuitenkin. Myös Nummisen kirjoittama suomi on täysin virheetöntä ja sanasto värikästä.

Nummisen yritykset tuottaa suomalaista viihdettä muilla kielillä saa kiitoksen. Mutta kuitenkin Nummisen elanto on noin 20 vuotta ollut lähinnä lasten ja perheiden viihdytystä.

Luettuani suuren osan Nummisen kirjasta huomaan että olen säilyttänyt muutamia Nummisen levyjä LP:n muodossa, mutta myös myynyt pari. Swingin kutsu on myyty, tosin siitä on erinäisiä raitoja talllella, pari vain ruotsiksi.

Vaikeampi juttu oli Suomen Talvisota. Sekin on varsin tuttu. Numminen toimi monet vuodet Jarkko Laineen ja Markko Innon tukijana ja kaverina. Herrat toimivat myös Nummisen siteenä Turun kulttuuripiiriin. Intoa Numminen kutsuu kirjassa Untsuksi. Joka tapuksessa olen nyt hankkinut Discogsista levyn CD version. Levykauppa Äxästä sitä ei enää löydy.