Kolumni vuodelta 2000

Uusi vuosisata

suurten muunnosten kausi?

Oppineet ovat jo pari vuotta kirjoittaneet katsauksia menneeseen vuosisataan ja vuosituhanteen. Historian asiantuntijat maalailevat kuvia tulevaisuudesta historiaan peilautuen. Kuitenkin nyt on melko käänteentekevä vuosisata tulossa. Vielä sata vuotta sitten emme olleet globaalista taloutta, vaan moni maa oli suurelta osaa omavarainen, varsinkin elintarvikkeissa. Maasta pumpattava öljy ei ollut keskeisessä asemassa tulevaisuutta ennustettaessa. Kasvihuoneilmiölle oltaisiin naurettu. (No ainakin enemmän naurettu.) Myöskään ihmisten väkiluku ei ollut niin ääripäässä sata vuotta sitten, että edes viimeisen sadan vuoden väkiluvun kasvu oltaisiin voitu ennustaa.

Lääketieteissä ollaan merkittävässä etapissa, jolloin tieteisromaaneilta vaikuttava säätely ja korjaus ruumiissa tulee mahdolliseksi. Samalla tuo hoito ryöstäytyy suurten massojen käsistä (samaten kuin nyt verratessa meitä kehitysmaihin) hintojen takia. Antibioottien käytöllä viimeisten 60 vuoden aikana on oleva kohtalokkaat seuraukset, ja parannuskeinot vähenevät ja niiden kustannukset nousevat.

USA:ssa voi ennustaa, että melko pian kaikissa kaupungeissa joukkoliikennettä on parannettava. Autoilla tehdään vain osa työmatkaa, ja niistä tulee pieniä. Autoilla ajetaan lomilla ja matkoilla vain korkeintaan 12 tunnin reissuja, ja juna sekä bussiliikenne paranevat. Lentoliikenne kallistuu ja jää varakkaiden ja liikematkustajien eduksi. Atlantin yli on tavallisella kansalaisella varaa lentää paljon harvemmin kuin nyt. Vapaa-aikaa tulee enemmän, joten niillä harvemmilla matkoilla voi viipyä kuukauden. Ihmiset alkavat pitää sapattivuosia eri uravaiheiden välillä. Koulutuksesta tulee jatkuvaa, lyhyitä kursseja tämän tästä.

Omakotitaloista amerikkalaiset siirtyvät hitaasti rivitaloihin lämmityskulujen ja ilmastoinnin takia. Pihaa taas riittää rivitalojen ympärillä, ja pihat muodostuvat taloyhtiön golkentiksi ja muiksi virkistysalueiksi. Taloissa laajennetaan halvemmin lämmitettyjä kellaritiloja asuttavaksi ja kodikkaiksi. Seinän ylärajassa on ikkunat ja joskus katossa. Maan yläpuolelle jäävät autotallit, pesukoneet ja muut mukavuudet, joita ei jatkuvasti käytetä.

Tietojen käsittely , tietenkin, saa keskeisen aseman koulutuksessa ja työelämässä. Viihteistä paisuu ainakin USA:ssa aina vaan isompi osa kansantaloutta. Nyt joutavan tuntuisesta näpertelystä muodostuu uusia ammatteja.

Hoitoala mekanisoituu väestön vanhentuessa. Ei vanhuksia sentän putkessa säilytetä, hoideta ja pestä (kuten eräs njettiläinen piruuttaan maalaili), mutta henkilökunnan puutteessa kehitys on siihen suuntaan. Laitteilla helpotetaan vammaisten ja vanhusten omatoimisuus. Internetistä tai sen seuraajasta tilataan monet palvelut suoraan ovelle tuotavaksi. Suuri osa ostoksista tehdään muutenkin kotoa käsin. Kaiken valmistavaran takia voi kysyä tuleeko ihmisistä monella tavalla uusavuttomia?

Muuta työtä tehdään yhdistettynä etätyönä ja työpaikalla olemisena. Kotona ei saa kuitenkaan lorvailla, vaan on istuttava tietokoneen ja kameran (ja mitä vielä niihin onkaan silloin yhdistetty) edessä kokouksissa osa päivästä. Kenties ylempi toimihenkilö viettää vain muutamia tunteja viikossa itse työpaikalla. Alempi tekninen henkilö on melko paljon samat tunnit paikalla kuin nyt, mutta esimerkiksi myynti suoritetaan mistä vaan.

Kehitysmaissa tulee suuria ongelmia ruokkia koko kansa, ja maanviljelyssä geenimuunnetut kasvit ovat sääntö eikä poikkeus. Kehittyneet maat omistavat tehtaat, tai ainakin niiden tuotantolinjat. Tehtaat antavat työntekijöille työn lisäksi kaikki palvelut päivähoidosta terveydenhoitoon. Ne onnelliset jakavat vaurauttaan jonkin verran lähipiirilleen, mutta muu kansa ympärillä on oman onnensa nojassa.

USA ja Eurooppa joutuvat liittymään poliittisesti ja taloudellisesti ja hallitsevat yhdessä maailmanmarkkinoita. Aasia tuotantopäänä on vastapainona, mutta Japani neuvottelee jokaisen kanssa erikseen sopimukset. Muut maat hankkivat partnerimaan rikkaiden joukosta ja tarjoavat työvoimaa. Partnerimailla on sama rahayksikkö. Venäjä vakautuu niin, että rikkaat maat sijoittavat sinne öljyyn ja kaasuun ja hoitavat niiden viennin.

Kauemmas tulevaisuuteen on vaikea ennustaa. Onko ihmisiä vielä maapallolla vuonna 3000?