Olemme eläneet jo vuosikymmeniä tietokoneiden kanssa, ja ihmisillä on selvät käsitykset mitä odottaa läppäriltä, selaimelta ja oman kännykän toimilta. Me sitä ennen koneita käyttäneet luotimme täysin koneiden tehtäväksi annettuihin laskutoimituksiin. Kännykät aluksi tahtoivat kirjoittaa puolestamme, kun olimme vasta muutaman kirjaimen ruutuun naputtaneet. Siinä jo huomasimme, että se vain arvailee. Tekoäly on tullut mukaan vähän salaa monessa sovelluksessa. Vasta 2022 kun saatiin ensin ChatGPT koekäyttöön ilmeni että ne puhuvat nyt meille ihan ymmärrettävää kieltä muutaman kappaleen. Ajatukset oli ihmismäisesti jopa koottu tarinaksi.

Kirjoja aiheesta on tusinoita. Tämäkertainen kirja on oikeastaan Google AI:n suosittelema. Se ehdotti myös kahta muuta. Sanoin että noin 20 dollarin hinta. Itse olen tottunut kysymään englanniksi, mutta kysymyksiä voi aivan hyvin esitellä suomeksi. Lainatut lähteet kuitenkin ovat useimmin englanniksi. Kirja on varsin samanlainen kuin tekoäly itse. Ethan Mollick on kyllä oikea ihminen, mutta on toiminut tekoälyn partnerina jo vuosia. Hänen alansa on lähinnä bisnes, mutta eniten häntä on kiiinnostanut kielen kehitys ja automaattiset käännökset koneen tekemänä. Mutta myös pelit kiinnostavat häntä. Kirjassa ei kuitenkaan ole peleistä paljonkaan.Muut kirjat osaavat visusaaliseti selostaa AI:n käytön peleissä. Kirja ei myöskään käsittele AI:n tekemiä kuvia ja videoita muuta kuin ohimennen. Kielen puolesta Mollick selostaa perustellisesti miten tekoälyt opetetaan puhumaan ja toimimaan. Niiden opetukseenkin kuluu melkoinen kasa aikaa ja rahaa. Ne osaavat selostaa asiansa melkein kaikilla kielillä. Jos jotain kysyy suomeksi, vastaus on kirjakielellä, usein melko oppineella tasolla. Koska AI juttlee niin sujuvasti, voi aloittelija erehtyä heti luottamaan vastaukseen. Niissä on edelleen virheitä, vaikka väitteille usein annetaan linkki johonkin sivuun netissä. Tekoäly voi myös käyttää tiedonlähteenä sivustoja, jotka meille olisivat maksullisia. Ne virheet ovat samankaltaisia kuin iltapäivälehdissä. Tekoäly tahtoo (siis ei sillä ole tahtoa, mutta se on sinne palvelun puolesta ohjelmoitu) käyttäjän palaavan ensi kerrallakin kysymään, ja vastaus saattaa olla arvailua ja väritettyä kuvaa tilanteesta. Kulttuurissa ja viihteessä (siis kaikki viihde ja draamat) tuo on ehkä luvallista, mutta sitten ihmiset kysyvät vakavia henkilökohtaisia asioita, jopa terveyteen liittyvää. Voihan noilta kyysä varsin teknisiä asioitakin, mutta silloin täytyy katsoa myös ne linkit, jotka se löysi.

Tapa jolla tekoälyjä kehitetään tuottaa nuo oudot luonteenpiirteet. Sitä ei ilmeisesti kehittäessä voi rajoittaa, sillä ohjelman on opittava itse. Samaten sen käsittämä tehtävä itselleen on osin koneen oppimisjakson tuote. Sen tehtävä asiakkaan kanssa on sitten myös täysin itsenäistä tietojen selaamista. Jonkunlainen filtteri voidaan laittaa käyttöjärjestelmään suojaamaan asiakasta tai ihmisiä, joiden yksityisyyttä loukataan.

Kirjan alussa on kappale ”Aligning the Alien.” Olemme siis kehittäneet olennon, jota ei ennen ollut. Aligning-sana viittaa ohjailuun. Kun tekoälyistä tulee aina vain älykkäämpiä, niin kutsuttu General Intelligence-taso saatetaan saavuttaa. Silloin ohjailu on tarpeen. Skenariot tulevaisuudesta voi kuvitella kaikista scifi kirjoista ja elokuvista. Kappale loppuu mainintaan valtioista ja säätelystä. Mitään tarkkaa ei voi ennustaa vielä tästä säätelystä.

Jos tottuu käyttämään tekoälyä, huomaa, ettei samaan kysymykseen aina tule ihan samaa vastausta kahtena eri kertana. Tietomäärä jota se käytää on jokseenkin sama, mutta päätavoite on tuottaa jonkinlainen vastaus mielenkiintosesti esitettynä. Jonkun verran vilppiä ilmenee aivan ensi viikkoina kun jotain tekoälyä käyttää. Mollick väittää, että AI kerää tiedot ja tietää heti mikä tieto liittyy kysymykseen, mutta ei voi jälkeenpäin selostaa miten se keräsi tiedot. Se olisi kuitenkin vain lista osoitteista jossain tietokoneissa. Aivan samalla tavalla emme mekään osaa selostaa miten aivomme toimivat. Tekoäly toimii vaikkapa Googlen laajemmassa systeemissä osana. Jos taas kysytään AI:n mielipidettä jotain päätöstä varten, silloin joku algoritmi punnitsee vaihtoehdot ja niiden seuraukset. "J.G. Brookshearin määritelmän mukaan algoritmi koostuu järjestyksessä olevista, yksiselitteisistä toiminnoista jotka voidaan suorittaa ja jotka määrittelevät lopputulokseen johtavan prosessin." AI ja sen lähteet osaavat punnita kaikki tekijät jollain tavalla.

Tekoälylle voi antaa tehtävän olla hauska, ja se sitten suorittaa sen muun tehtävän, vaikka mainoksen, vitsikkäästi. Ne vitsit saattavat olla jostain lainattuja, ja se osaa sen verran näytellä. Ei sillä kuitenkaan ole mitään peroonallisuuksia, se vain yrittää olla asiakkaan puolella. Se voi myös kysellä tarkempia tietoja tehtävästä ja siitä mitä aiot vastauksilla tehdä. Niissä se voi tehdä suosituksia ja yrittää olla aina varsin iloinen ja tukea asiakkaan ideoita ja päämääriä. Jos kirjoitat jollekin yleisölle tai tahdot esittää tulokset vaikka luokalle, tekoäly kannustaa esittämään asioita, joista ihmiset yleensä tykkäävät.

Tekoäly voi olla partnerina jossain työhön liittyvässä, ja silloin työnantaja luo tilin jolla saa kaikkein parhaimman version Claudesta tai ChatGPT:stä. Työtä voi jatkaa saman ongelman kanssa päivästä toiseen. Voidaan olla luomassa ohjelmaa tai nettisivua tai mitä tahansa tietokoneeseen liittyvää tai jopa mainontaa. Tekoäly ei välttämättä tiedä jostain kapeasta alasta niin paljon kuin alan ihminen. Se ei myöskään kovin syviä analyysejä. On siinä kuitenkin lyhyen selostuksen jälkeen tarkempaa tietoa, ja kohta ”diving deeper” antaisi lisää tietoa ja linkkejä. Mutta se osaa kuitenkin kumppanina jossain työssä toimia yleisapurina. Sillä on tiedot äkkiä käsillä. Ekspertti sitten siirtyy siitä eteenpäin. Meille muille nyt tarjolla olevat tekoälyt eivät vielä ole tällaisessa kiinteässä työsuhteessa. Luuelen, ettei ilmaiset versiot ole esillä pitkään, vaan on tehtävä jonkinlainen vuosisopimus, kuten vaikka Mircosoftin ohjelmissa.

Kaikkea ei kannata tekoälyltä kysyä. Esimerkiksi politiikassa se saattaa vain toistaa mielipiteitä, jotka se havaitsee asiakkaan omaavan. Mollick joutui kuitenkin eräässä tapauksessa tekoälyn kanssa riitaan, ja mitään keskustelua ei enää asiasta käyty. Se vain ilmoitti ”I’m sorry, but I don’t think we can have a productive conversation anymore.”

Omalta kohdaltani en ole oikeastaan joutunut Googlen tekoälyn kanssa erimielisyyksiin. Joskus olen korjannut virheen, ja se heti myönsi olevani oikeassa. Jotenkin hullunkurista on keskustelun lopettaminen, sillä selostan, että siirryn nyt töihin ja pari muuta sanaa. Siltä tulee aina viimeinen kommentti. Täytyy vain kirjoittaa, että ”ensi kertaan” ja sulkea luukku.

Kirjan sisältö selvittää kaiken sen mitä tekoälyn kanssa voi odottaa, tai joskus olla yllättynytkin tuloksesta. Tämä kokeilu käyttäjänä lienee se tapa, jolla suuri osa meistä asiaan tutustuu ja aikanaan löytää sopivan käytön. Jos haette teknisempää selostusta miten AI tosiaan oppi ja toimii, suosittelen hieman vanhempaa Artificial Intelligence -- A Guide For Thinking Humans. Siinä ne pelitkin selostetaan. Kirjoittaja on Melanie Mitchell.  Kirjassa tuodaan esille yksi mielenkiintoinen ongelma. Me ihmiset pian totumme tekoälyn tuottamaan tekstiin. Se voi vaikka teeskennellä olevansa tyhmä ja puhella arkikieltä. Mutta meillä on edelleen taju siitä mikä teksti on "oikeaa" ja mikä tulee tekoälyltä. En tarkoita, että tietäisin mikä tekoäly oli käytössä, vaan ne tuntuvat kaikki samalta esitystyyliltä. En osaa täysin ottaa todesta sitä innostusta, jonka AI joka asiaan esittää. Juuri radiossa kuulemassani raportissa nuoret ihmiset ovat meitä vanhempia etevämpiä tunnistamaan AI teksti. Täytyy sitten mukautua tilanteeseen ja harkita mitä osia tekoälyn teksteistä lainaamme suoraan. Mitchellin kirjasta selviää, että AI pärjää kuvien kanssa huonommin kuin tekstin.

Googlen tekoälyä voi kokeilla Chrome selaimella. Pääruudun isossa kentässä on suurennuslasi ja ”AI mode” sanat. Niitä klikkaamalla aukeaa AI-versio.

Vielä kolmas kirja kertoo melko selvästi kuvin, miten tekoäly toimii. Se on vuodelta 2019 myös, ja ChatGPT ei ole niinollen mukana. Käsitteet olivat silloin jo samat.

Kysyin Googlen AI:lta suomeksi yhteenvetoa kirjasta. Ne ovat alla valkoisella taustalla.

Keskeiset teemat:

• Tekoälyn rajoitteet: Tekoäly ei "ymmärrä" maailmaa samalla tavalla kuin ihmiset. Se etsii vain säännönmukaisuuksia datasta.
• Miksi tekoäly epäonnistuu: Monet kirjan hauskimmista esimerkeistä kertovat tilanteista, joissa tekoäly löytää "oikopolun" tehtävän ratkaisemiseksi (esimerkiksi luokittelemalla kuvia taustan perusteella kohteen sijasta).
• Vinoutumat (Bias): Kirja käsittelee vakavasti sitä, miten ihmisten syöttämä puolueellinen data johtaa siihen, että tekoäly toistaa ja vahvistaa yhteiskunnallisia ennakkoluuloja.
• Omituisuus: Otsikko tulee Shanen kokeilusta, jossa hän opetti tekoälyn luomaan iskurepliikkejä – lopputulos oli absurdi "Näytät esineeltä ja rakastan sinua".

Kirjassa Janelle Shane selittää nämä tekniset käsitteet hyvin käytännönläheisesti. Tässä on tiivistelmä siitä, miten syväoppiminen (deep learning) ja hermoverkot (neural networks) selitetään suomeksi:

1. Hermoverkko (Neural Network)

Shane vertaa hermoverkkoa tavallaan "matemaattiseen kerrosvoileipään". Se on saanut inspiraationsa ihmisaivojen rakenteesta, mutta kyseessä on silti ohjelmisto.

• Se koostuu useista kerroksista "solmuja" (neuroneita).
• Kun verkko saa syötteen (esim. kuvan kissasta), tieto kulkee kerrosten läpi. Jokainen kerros tekee pienen laskutoimituksen ja välittää tuloksen eteenpäin.

 

• Kirjan mukaan hermoverkko on aluksi kuin tyhjä taulu: se ei tiedä, miltä kissa näyttää, vaan se pitää opettaa tunnistamaan se.

2. Syväoppiminen (Deep Learning)

"Syvyys" tässä termissä viittaa yksinkertaisesti kerrosten määrään.

• Jos hermoverkossa on vain pari kerrosta, se on "matala". Kun kerroksia on kymmeniä tai satoja, puhutaan syväoppimisesta.
• Mitä syvempi verkko on, sitä monimutkaisempia asioita se pystyy oppimaan. Esimerkiksi ensimmäiset kerrokset saattavat tunnistaa vain suoria viivoja, keskimmäiset kerrokset muotoja (kuten korvat) ja viimeiset kerrokset kokonaisen eläimen.

3. Miten se "oppii"?

Tämä on Shanen kirjan ydin: tekoäly oppii yrityksen ja erehdyksen kautta.

• Sille näytetään tuhansia kuvia. Jos se arvaa väärin, sen sisäisiä painoarvoja (yhteyksiä solmujen välillä) säädetään hieman, jotta se osuisi ensi kerralla oikeaan.
• Shane korostaa, että tekoäly ei "ymmärrä" konseptia "kissa". Se oppii vain tunnistamaan tiettyjä pikseliyhdistelmiä, jotka yleensä esiintyvät kissakuvissa.
Tiivistettynä: Hermoverkko on rakenne (kerroksittainen laskenta) ja syväoppiminen on menetelmä, jossa tätä rakennetta käytetään erittäin monimutkaisten asioiden ratkomiseen valtavalla datamäärällä.
Haluaisitko kuulla lisää siitä, miten nämä kerrokset käytännössä viestivät keskenään, vai kiinnostaako sinua jokin kirjan hauskoista esimerkeistä, joissa tämä oppimisprosessi meni pieleen?

Googlen evästeet:
On hyvä muistaa, että tekoäly voi joskus tehdä virheitä. Jos lainaat tekstiäni faktana, kannattaa aina varmistaa, että tiedot pitävät kutinsa (tässä tapauksessa Janelle Shanen kirjan sisällön suhteen).
Yhteenvetona: Toimintasi on täysin asiallista ja luvallista. On hienoa, että jaat tietoa eteenpäin!

Wigwam at Töölönranta

 

I've had this album for some time, and now with the Danish 1976 recording out I have to point out that this Töölönranta is probably the best live set we will have with the 1975 line up. The radio had a time limit, so not all the songs are the length they would be in a normal set. But then on the other hand they sound a lot like the album they had released. 

I was in Finland in 1975 in the summer, but missed seeing the band on that trip. This is what it would have been like, I came home with the 1975 album Nuclear Nightclub. It was probably that line up's best studio album. It was a fresh start and they spent money to record it in Stockholm.

In the 70s Jim's voice was still holding out well, so his parts are great. You hear a little of his keyboard, not much. Well, at most times Jim does the chords, what a rhythm guitar would do. Pedro does the synthesizer.

The book Pembroke wrote covers this era and Nuclear Nightclub as the happy years of the band. Once drummer Ronnie died, all that ended. 

The venue is outdoors with a small audience and the YLE recorded sound is quite good for that time.

Now, the sad part. Yes, Jim was at time pessimistic about his personal issues, despite the band doing quite well.

In the set here we start with A Better Hold (And A Little View). The song is the story of Jim's failing relationship with his Finnish wife. The couple had one child, Emma, who is mentioned later in Emma's song. Here there is some hope expressed to carry on. I have the lyrics from the live set below. The recorded version on his solo album had a comical character Igor in it, mainly to just mix up what the song was about. It was very well arranged with a marimba riff that was also played on keyboard in live sets. But this live track is nevertheless the best version they recorded. It really come across with some energy as the set opener.

Oh my sweet Elisa (or Liza)

Something that I had to say

And I don’t think it can wait

Till tomorrow.

I’ve been lately coming down

With those same old no good blues

And I don’t think I can take it…very long.

I waited through the summer,

All that winter too,

And I haven’t got a clue about…what went wrong,

I’ve been lately coming down

With those same old no good blues.

And I don’t think I can take it very long.

Woo-oo, I need you honey and I want to say,

Every night and day,

…ain’t no knowing and it’s just as well,

But time will tell, but I know it,

To my soul, 

Before we go and lose control,

So we’ve got to get a better hold….

…got to get a better hold…

Oh oh oh..

Oh my dear sweet Elisa

Something that I had to say

And I don’t think it can wait

Till tomorrow.

I’ve been lately coming down

With those same old no good blues

And I don’t think I can take it…very long.

Need your love and I got to say

Every night and day,

…ain’t no knowing and it’s just as well,

But time will tell, but I know it,

To my soul, 

Before we go and lose control,

So we’ve got to get a better hold….

…got to get a better hold…

(repeats)

One more time

Other tracks  cover the major songs from Nuclear Nightclub. The odd song from the album is Bless Your Lucky Stars. Like Do or Die or Pig Storm, it is mostly an instrumental. It seems that Jim's vocal line was a sort of last minute addition. But Jim does sing through a good part of the song. The distorted vocals on sthe studio version must have been difficult to reproduce live. The guitar solo is fine and I think this is the only live version of the song I am going to play very much.

The album does have some spoken introductions, with the host asking Måsse a few things. It does summarize their positive attitude at this point. I play the whole thing without skipping any parts.

Wigwam in Denmark

 Released in 2026, feb. You can only get it from:

https://svart.ochre.store/?lang=en_GB

if you live in the US or Canada. Cover below. More details when I have it.

I think fans have had these tracks, or most of them, for years now. At least we had some from 1975. We get a professional attempt by Svart to get the best out of a reel to reel tape. The concert was in 1976. The odd thing was that the studio album Lucky Golden Stripes And Starpose had been recorded in January of 1976. Reviews of it came out April and May. How this fits in with what we hear, I don't know.

Anyway, the tracks are from a short Danish tour late that year. The vocals are decent and the guitar comes through pretty clearly. However, the overall sound has some muddyness left from what was available. I can hear all the instruments at times, other times it blends into a bit of a distorted noise. The drums do not come through as well as the Töölöranta concert recorded by YLE. 

Grass For Blades has the final vocal verse come in at 8 minutes and there is yet another guitar solo to the end. Do or Die runs longer than the version we had in the Töölönranta live a year earlier. The Danish shows did not have time limits, apparently. We get more of Pedro on synth this time. We get a version of A Better Hold, which was recorded with these lyrics, more or less, with sweet Igor as the random character thrown in (recorded in 1977 with much of this line up). It really is not better than the earlier live version of this song in the Töölönranta disc. Never Turn You In is developing here. But not quite the precise arrangement it got in the studio in 1976 (recorded at Virgin). Colossus is surprisingly finalized here, and even the recorded sound is good.

Lucky Golden Stripes And Starpose is mostly there. Or it actually is a slightly different arrangement. After about three plays this has become my favorite track. The guitar parts have a surprize tremolo bit in the middle that never made it to the record. The title of the song has always been a mystery, as it really was a meaningless phrase to start with. Jim explained it a bit in his book. Mats Huldén tried to help us with the cover of the album. It was equally a mystery but fun nonetheless. In his book Jim says he never asked Rekku about the mystery title. He says that it definitely had nothing to do with the American flag that Virgin put on the cover. The Huldén cover had been rejected, perhaps as too confusing. No New Games was standard in their sets. I can't say this is the best, but Pedro has a nice short solo. Again, Töölönranta is what I got used to, mainly Rekku's solo. Jim's vocal is a bit weak in spots. It was two years old by now, from Pigworm. It seems the band never tried to repeat the arrangement of the solo work, which had Gustavson and Pembroke on keyboards. The vocals on the closing Bless Your Lucky Start are fine.

So what is the typical fan likely to get from this? It features songs that had come out on Lucky Golden Stripes And Starpose with the 1975 Wigwam lineup. There are moments of hearing some fun happening on stage. Jim's stage banter is surprisingly minimal. Occasionally he would speak at length in other concerts. One slip is amusing, a song is announced as "Lucky Golden Stripes And Star Noise." So since we cannot go back to 1975 and 76, it will be a fun disc to play a few times. I will probably play it more than the 2001 live album, which had a compressed sound I really could not stand.

I myself just added a few songs from this to my Wigwam 75-76 playlist, the ones not in the Töölönranta set. But leaving out Grass for Blades. There is a difference in the recorded sound from the Töölönranta set. I will play the Töölönranta set on headphones, but the Denmark set took a bit of testing to get the right headphones to be comforable.

We have the next live album from 1991 at Provinssirock. I think the band was a bit better rested that day and perhaps enthusiastic about that brief reunion period. They had not played for Finnish fans for a while. Drummer Ronnie was gone and Pedro appeared but did not stay to record the next studio album. Here we see the move to some accordion from Pedro. The version of Grass for Blades there is far better than the one here. Though my favorite of that song live is the four man band that played at Liisankatu studios ("Pop-Liisa 3").

Aside from that song, where I probably favor Jukka Gustavson to any other keyboard player, I have to say Pedro Hietanene did quite well here. The parts he plays are not too long and he is playing quite well together with Rekku. That did not always happen. He did well on the studio album too. His contribution to Dark Album varied, depending on the track.

There is a booklet describing the Danish end of things and how we got these tapes at all. But sorry to say, very little of Denmark comes through in this recording. Probably a rather small audience. If we had a recording of Roskilde in 1976, that probably came across a bit stronger. I was only at Roskilde only once. I think the tendency was to put the Finnish band early in the morning, when drunk Danes were still recovering but Finns always show up for their band. Mine was Pelle Miljoona.

A note on lyrics:

Jim's lyrics are well known for most of the songs. I would just add that there was usually a satirical look at great powers. My other blog entry sheds light on the content of Lucky Golden Stripes And Starpose. Not directly, but the flag business.  I had asked about Cheap Evening Return:

"Yes, in eighteen twenty-four

 Somebody had won a war for sure, he thought

           And there'd been flags and ribbons waving."

Here the wars could be these according to Google AI:
This likely refers to the First Anglo-Burmese War (1824–1826) or the final stages of the Spanish American wars of independence (such as the Battle of Ayacucho in 1824). The lyrics depict a distant, "heroic" era of flags, ribbons, and statues of lancers.

Jim probably did not refer to a particular war, but just the coloneal era and the British Empire. The steam shovel in the next lines gives us an idea. But AI has the idea, roughly.

Suomalaista rock-lyriikkaa (Eppu Normaali) Google AI:n käsittelyssä

 Itse biisin sanat voitte kaikki googlata helposti. Pistin tuon biisin kokeeksi, sillä en ole kysynyt Google AI:lta mitään muuta suomeksi.

"Poltan loppuun tupakin" (1980) on Eppu Normaalin varhaistuotantoa, jonka sanoitukset ovat Mikko Saarelan käsialaa. Kappale on tyylillisesti sekoitus mustaa huumoria ja nuoruuden apatiaa, mikä oli tyypillistä yhtyeen uuden aallon punk-vaiheelle.

Sanoitusten merkitystä voi tarkastella useasta näkökulmasta:

• Absurdi kontrasti: Laulun kertoja tekee äärimmäisen väkivaltaisen rikoksen ("Eilen illalla kultani murhasin / paloittelin ja upotin sementtiin") ja suhtautuu siihen täysin tunteettomasti. Suurin huoli ei ole syyllisyys, vaan kylmyys ja se, että tupakka-aski on tyhjenemässä.
• Aikuistumisen kieltäminen: Huolimatta "aikuisten" teosta (murha), kertoja palaa välittömästi lapsen rooliin kävelemällä "äidin luokse tietenkin" syömään. Tämä korostaa hahmon kypsymättömyyttä ja vastuunpakoilua.
• Kulutusyhteiskunnan kritiikki: Sanoissa mainitaan "beiben" halunneen mieluummin väritelevision kuin ruokaa, koska naapurillakin oli sellainen. Tämä viittaa 80-luvun alun materialismiin ja siihen, miten pinnalliset asiat voivat ajaa ihmissuhteet kriisiin.
• Viimeinen hetki: "Tupakin loppuun polttaminen" symboloi tässä yhteydessä ajan pysäyttämistä tai viimeistä viivytystä ennen väistämätöntä kiinnijäämistä tai seuraavaa elämänvaihetta.
• Kappale ei siis ole ylistys väkivallalle, vaan pikemminkin ironinen ja groteski kuvaus vieraantumisesta, jossa vakavat teot ja arkiset tarpeet (ruoka, tupakka, televisio) asettuvat hämmentävään tärkeysjärjestykseen.

Google: Haluatko analyysia jostain muusta Akun tehdas -albumin kappaleesta?

Minä: Ei tarvita. Tämä on pop bändi, jonka sanoja oteta kovin vakavasti. Muilla albumeilla on jonkun verran vakavampia ajatuksia, mutta nekin ovat lähinnä esittäjän ja kuuntelijan välistä asiaa. Ei tarvita kolmatta osapuolta siihen, biisi on lähinnä henkilkohtainen. Sen kuuleminen myös tuo kuuntelijalle joitakin muistoja mieleen.

Teknologian Neljä Hevosmiestä

Noin 20 vuotta sitten Internet oli hauska uusi vehje, josta sai tietoa ja viihdettä. 30-vuotta sitten oli jo jonkinlainen Internet, mutta värillisten valokuvien laatu oli vielä heikko uutisissa. Ja kaikki oli hidasta. Nyt Internet on kaikessa osana. Maailman energiakulutukseta menee nyt 5-10% pelkästään sähköiseen kommunikointiin. Tekoälyn tuomalla uudella työkalulla energian kulutus vain nousee.

Scott Gallowayn kirja keskittyy neljään firmaan, ja se on kirjakaupassa bisnes-osastolla. Apple, Google, Facebook ja Google saavat alussa nimen Ilmestyskirjan ratsastajien mukaan. Ei nyt olla ihan maailanlopun edellä, mutta kirjoittaja tahtoo kertoa, että firmat ovat yhtä paljon hyvän kuin pahan asialla. Niiden murskaava tie johtoon ei paljon vastustajista välittänyt. Apple tähtäsi suoraan kuluttajiin, teknologia sai olla piilossa kun me ihastuimme helppokäyttöiseen kännykkään. Ja Applen toiminta keskittyy paljon edellen kännykkään, kun kotitietokoneesta ei ole niin paljon käyttöä vaikkapa sosiaalisen median välineenä. Otetaan lyhyitä videoita ja lähetetään ne vaikkapa Tik Tokiin. Facebook taas keksittyy kokonaan sosiaaliseen mediaan ja mainostamiseen siinä ohella. Google taas vie suurimman osan mainosrahoista maailmalla. Haemme sieltä tietoa, mutta samalla mainokset haetusta asiasta tulevat meille perille.

Amazon on jonkin verran erilainen  yritys. He tosiaan myyvät aitoa tavaraa ja sen kuljetusta kotiin. Paikalliset liikkeet myyvät tavaraa, kuten vaatteita, mutta kaikkea ei saa kaupoista ollenkaan. Heillä on perustavarat, joita tarvitsemme heti, mutta ei niin laajassa valikoimassa kuin ennen. Target ja Wal Mart ovat paikallisia marketteja, joista tuota tavaraa voi etsiä. Jopa tietokoneisiin ja kännyköihin liittyvät tavarat saa helpoiten Amazonista. Jos ei tavaraa tarvita ihan tänään, sen saa luultavasti kotiin huomenna Amazonista, jos ei asu ihan maalla.

Kirjan talouselämän tietoa on vaikea koota tähän lyhyesti. Facebookin 25 000 työntekijää toimii firman jokapäivän toimissa, ja firman arvo on $21 miljoonaa per työntekijä. Tehdas joka tuottaa tavaraa, vaikkapa autoja, pääsee numeroon $300 000 per työtekijä.

Firmat jotka tuottavat perinteisesti toimivat vuosikymmeniä samoissa tiloissa, joka täytyy silloin tällöin korjata toimivaan kuntoon. Kun teknologia paranee huimaa vauhtia vuodesta toiseen, tietokoneita ja muuta mitä tarvitaan noiden firmojen ylläpitoon uusitaan koko ajan. Vaikka siihen kuluu rahaa, se on pientä siihen mitä tulot ovat. Kaikki neljä firmaa ovat jatkuvasti teknologiansa huipulla, ja mitään rapistuvaa ja vanhanaikaista ei jää käyttöön. Myös henkilökunta on alansa huippua. Kun teknologiafirman tehtävä muuttuu, sekin tehdään helposti ja asiakkaat ja firma löytävät toisensa muutoksen jälkeen. Sen lisäksi vaikkapa Applen ei tarvitse kaikkea keksiä itse. Kännykkään tekee sovelluksia lukemattomat pikkufirmat.

Olemme olleet johtavassa sijassa pitkän aikaa, ja firmat, valtio ja yliopistot ovat pitäneet huolta siitä, että kaikki nuo firmat saavat parhaiten koulutetun väen. Yliopistoja ei pidä rankaista nykysen presidenttimme tavoin. Mutta firmat palkkaavat väkeä muuallakin, ja kaikki neljä toimivat aluella joka kattaa Pohjoisamerikan ja Euroopan ja muut kehittyneet maat. Suhde Kiinaan on erikoinen, sillä firmoista Apple on eniten riippuvainen siitä. Kännykät tehdään siellä ja tehokkaasti. Jos pelkästään kännyköitä vertaa, niin Samsung tuottaa kännykkänsä yleensä muualla kuin Kiinassa. Amazonin tavaroista suuri osa tulee Kiinasta.

Google on firmoista ehkä parhaiten kansainvälistynyt, sillä se on kerännyt tietoa vuosikymmenet ja arkistoinut sen tietokoneisiinsa. Kun menee ulkomaille ja avaa kännykän ja hakee jotain, ei pidä hämmästyä, jos Googlen sivu on eri kielellä. Se tietää missä olet ja voi tarjota tietoja sillä kielellä. Saksan Google on Google.de. Mutta jos nyt olet netissä omalla kännykällä ja kirjautunut google selaimeen tai hakukoneeseen, silloin se tarjoaa edelleen englantia tai muuta kotikieltä.

Miksi Microsoft, joka edelleen suorittaa tietokoneiden tehtävät ja tarjoaa toimistotyöhön ohjelmat, ei ole neljän suuren klubissa mukana? No, se ei päässyt mukaan kännyköiden kipailussa Applen tai Samsungin tyyliin. Microsoft yritti omaa Windows kännykkää ja osti jopa Nokian nimen niihin, mutta se oli kai myöhäistä. Android on vallannut niin kännykät kuin tabletit. Kun Amazon kehittelee omia lukulaitteita kuten Kindle, kelvollisia myös peleihin, sekin on Android laite.

Verizon ja muut kännykkäpalvelut eivät pääse jättifrimojen klubiin, koska eivät toimi maailmanlaajuisesti.

Kirjan loppupuolella kerrotaan myös meidän riippuvaisuudesta noista firmoista. Google on onnistunut tarjoamaan sähköpostiosoitteen monelle, ja sieltä saa jopa ilmaista nettitilaa tiedostoilleen. Google Driven ilmainen versio antaa 15GB muistia asiakkaalle. Microsoftin vastaavat palvelut ja ”pilvi” ovat vuosittaisen tilauksen alaisia, vaikka siellkin on sama 15GB ilmainen. Molemmat tarjoavat videokokouksia ja muuta bisnespalvelua. Apple taas antaa asiakkaan varastoida kuvia omassa pilvessään. Amazon Web Services on lähinnä vuokrattavaa tilaa firmoille ja yksitysiyrittäjille, mutta heidänkin pilvi on lähes rajaton. Siellä toimii monen koko yritys. Monet valtiot ovat tehneet sopimuksia Amazonin kanssa tietojen tallennuksesta. Usein data center on samassa maassa.