BLOGI2EsaJii
Monday, December 25, 2006
 
Rakkaus molekyyleissä

Olen nettikeskusteluisa joutunut useaan kertaan saman ilmiön kohdalle. En itse ollenkaan ole ollut missään pisteessä kauhuissani siitä, että kaikki maailmassa on jonkunlaisita kemiallista toimintaa. Esimerkiksi tunteet ja ajatukset, niin hienoja kuin ne itselle tuntuvatkin olevan, ovat pelkästään kemiallista toimintaa aivojen neuroneissa. En ollut ottanut koskaan keskustelukumppania huomioon noissa väittelyissä. Siis sitä että koko käsite saattaa olla ahdistava ja kiusallinen käsite monelle. Itselleni se ei ole koskaan ollut ongelma, ei edes silloin kun uskonto alkoi menettää merkitystä heti rippikoulun jälkeen. Jäätelö maistuu edelleen yhtä hyvältä. Siis kun pääsee tuon asian yli, asiat ovat yhtä hienoja kuin ennenkin. Elämä, musiikki, tunteet. Niiden hienoutta ei poista se että tyhmät molekyylit ovat keksineet tämän kaiken.

Eräs nettikeskustelija on aina karvat pystyssä kun ihmisen samaistaa ja vertaa torakoihin ja pöllöihin sun muuhun, vähän kuten humanisti Nils Mustelin on tehnyt. Ihmisellähän on sielu, torakalla ei! En enää löydä Mustelinin nettisivuja, etsin yhtä lainausta. Skepsiksen sivuilla löytyy vähän Mustelinista. (http://www.skepsis.fi/lehti/2004/2004-3jar2.html)

Olen lukenut tunnetun tiedemiehen elämänkertaa. Hän oli fyysikko 1900 luvun alussa. Juuri silloin maailmankaikkeus alkoi selvitä, ja atomin salaisuus alkoi aueta, samoin kuin astronomian ja maailmankaikkeuden alkuaikojen kehitys. Biokemiakin on monimutkaisuudessaan kiinnostava, mutta siinä olemme oppipojan roolissa, yritämme vain hieman ohjailla itsestään melko hyvin toimivaa elävien olentojen ja kasvikunnan tomintoja.

Olen viime vuosina ruvennut bongariksi. Mutta olen samalla lukenut kasan ornitologien ja muiden käyttäytymisopin (behavioral science) tutkijoiden kaikelle kansalle kirjoittamia opuksia eläimistä. Tässä alassa on edelleen paljon kiinnostavaa, samoin psykologiassa. Juuri tämä ihmisen ja eläimen taso on kaikessa tieteessä kiinnostavinta, ei niinkään ne atomit ja tähdet.

Skepsiksen sivuilla myös Einsteinista:
Entä oliko Albert Einstein ”uskovainen”? ”Oli”. Välttääkseen sotapalveluksen 16 vuotias Einstein merkitytti papereihinsa ”uskontokuntaan kuulumaton”. Einstein viimeisinä elinvuosinaan kirjoitti että pitää henkiolentoihin uskomista suorastaan lapsellisena. Hän sanoi ettei usko Jumalaan joka on 1 antropomorfinen 2 itsenäinen persoonallisuus 3 rankaiseva/palkitseva. Toisessa yhteydessä hän sanoi jumalansa olevan pikemminkin Spinozan jumala. Spinozan jumala oli ”substanssi” eli luonto.
 
Comments: Post a Comment

Subscribe to Post Comments [Atom]





<< Home

Archives
October 2006 / November 2006 / December 2006 / January 2007 / February 2007 / March 2007 / April 2007 / May 2007 / June 2007 / August 2007 / September 2007 / October 2007 / November 2007 / December 2007 / March 2008 / May 2008 / November 2008 / December 2008 / January 2009 / February 2009 / March 2009 / June 2009 / October 2009 / February 2010 / April 2010 / May 2012 / June 2015 / May 2016 /


Powered by Blogger

Subscribe to
Posts [Atom]