Olemme vaalin
kynnyksellä, ja Woodward on saanut kokoon asiaa Bidenin presidenttiakaudesta.
Kirjan pääsisältö käsittelee Putinia, Ukrainaa ja Israelia. Mutta vaalia nähden
olisi paras ensin lukea Woodwardin kirja Peril. Se käsittelee koko vuoden 2020
tapahtumat, ja kuvaa yhtä hyvin Trumpin viimistä vuotta kuin itse vaalia. Nuo
tapahtumat ovat monella uutisia seuraavalla vielä hyvin mielessä.
Haastatteluissa
Trumpin kannattaja saattaa väittää, että Biden ei ole tehnyt yhtään mitään
kaudellaan, ja sitten valittaa omaa tilannettaan. Asia ei voisi olla huonommin
tiivistetty. Biden on tehnyt paljon pelkästään ulkopolitiikassa. War-kirjasta selviää tämä ulkopolitiikka. Biden on suorittanut
virkansa erinomaisesti. Maailmantilanne voisi olla hyvin paljon pahempi. Mutta
tuokaan ei erikoisesti kiinnosta tyypillistä äänestäjää. America First liike on
edelleen voimissan, ja jatkuu politiikassamme vielä vuosia.
Kirjan alussa
havaitaan Venäjän joukkoja Ukrainan rajalla. USA ja NATO seuraa tilannetta noin
vuoden ja yrittää selvittää Putinin tavoitteita. Putinin sulkeutuneisuus käy
ilmi, kun ulkoministeri Blinken yrittää tavoitella tätä. Tilanne alkoi olla
niin kireä, että Bidenin visiittiä Venäjälle ei enää harkittu. Bill Burns,
aikoinaan Moskovassa suurähettiläänä tominut virkamies, lähetettiin
neuvottelemaan Venäjälle. Hänen oli vain painotettava USA:n kantaa Ukrainan
asiassa. Joitakin neuvotteluja pidettiin, mutta Putin itse piileskeli koronaa.
Burns sai vain jutella tämän kanssa puhelimitse. Putin esiintyi jonkin verran
vielä julkisuudessa ennen miehistystä, mutta mitään ei juuri ollut tehtävissä.
Kaksi asiaa oli painanut Putinin mieltä. Hänellä oli koronan aikana liian vähän
tkekmistä, joten hän syventyi Venäjän historiaan. Toiseksi hän näki Bidenín
veäytymisen Afganistanista heikkoutena. Tosiasiassa Bidenilla ei ollut tuossa
kovin paljon vaihtoehtoja. Putin myös saatiin uskomaan, että Venäjän
sotakalusto oli mainiossa tilassa. Hän taisi uskoa, että koko Ukraina on
miehitetty muutamassa kuukaudessa. USA:n edustajat olivat kyllä puhuneet
hänelle myös Ukrainan kansasta. Riippumatta Ukrainan NATO-tilanteesta, Ukraina
ei koskaan hyväksyisi Putinin ehtoja Ukrainan tulevaisuudesta. Vastarinata
jatkuisi ruohonjuuritasolla.
Joe Biden tuli
politiikkaan 1970-luvun alussa. Trumpin lailla Biden vältti Vietnamin hakemalla
lykkäyksiä. Pienen osavaltion senaattorina hän vastusti sotaa Nixon kauden
ajan. Koko uransa hän on ollut osana ulkopolitiikkaa, ja tiesi puolustusvoimien
tilanteet ja kyvyt hyvin ollessaan varapresidentti. Nyt hänen ollessaan
presidentti vaadittiin taitoja. Kirjassa käydään läpi päätöstason vaiheet
Ukrainan tukemisessa. Biden tosiaan ei halunnut pitkän jakson sotahankkeita. Ja nyt niitä tuli kaksi, kun Hamas päätti
juuri Bidenin kaudella käynnistää operaation Israelissa. Tämä oli siitä
omalaatuinen tilanne ulkopolitiikassa että koko sodankäynti oli Israelin
sisäistä pitkän aikaa. Gaza on pelkkä autonominen osa. Ulkomaailman on vaikea
puuttua Gazan tapahtumiin. Kuitenkin USA oli aina tilanteessa mukana. Me myymme
aseita ja rahoitamme Israelia.
Kirjan kappaleessa 36 päästään vuoden 2022 välivaaliin. Zelensky alkoi käydä Washingtonissa. Kirja käsittelee hankkeita ja itse sodan vaiheita muissa kappaleissa edelleen. Mutta vuotta myöhemmin Hamas päätti toimia. Noin 3000 Hamas-taistelijaa hyokkäsi Gazasta Israelin valtaväestön kimppuun. Netanyahu oli tuttu Bidenille, mutta ei ollut koskaan mitenkään helppo johtaja suostutella. Hamasin touhutessa ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin katsoa miten Israel toimii. Israelilta tuli pyynto USA:lle toimia apuna, ettei myös Lebanonissa sijaitseva Hezbollah ryhmä osallistuisi Hamasin puolella sotaan. Tuolla ryhmällä oli kymmeniä tuhansia taistelijoita ja enemmän aseita kuin Hamasilla. Myös ohjuksia tuhoamaan koko Israel. Biden suostutti Netanyahun keskittymään Gazan tilanteeseen, vaikka Israelissa oli puolustusvoimissa enemmistö valmis hyökkäämään Lebanoniin aivan heti. Samaten Netanyahu jatkoi Gazan rakennusten tuhoamista, mutta viis välitti humanitäärisestä avusta sinne jääneelle kodittomalle kansalle. Biden painosti, että ruoka-apu alueelle oli saatava alkuun. Israel ei olisi sitäkään ensin hyväksynyt. Heieman myöhemmin Israelin ollessa alakmassa sodan Irania vastaan Biden otti yhteyttä ja alkoi topputella heitä. Lopulta Irtan lähetti yli 100 ohjusta Israelia kohti. Lähes kaikki torjuttiin. Israel teki pienen vastahyökkäyksen. Bidenin tiimi osasi odottaa tuota. Iran ei sitten alkanut suurempaa sotaa. Kun Iranin ilmatila oli avattu siviililennoille tiedettiin että tämä vaihe ei johtanut sotaan.
Kirjassa jatkuvat
loputtomat neuvottelut alueen kansojen kanssa. Iraniin piti saada kontaktia myös suoraan,
etteivät he käytä mahdollisuutta aloittaa laajempi Lähi-idän sota. USA:n
kannalta alue on edelleen merkittävä öljyn takia. Amerikkalaista teknistä
henkilökuntaa tomii alueella tuhansia ammatilaisia.
Bidenin varovainen suhtautuminen ei kylläkään ollut Israelin kohdalla mitenkään tehokas, eikä demokraattien kanta Gazaan ollut selvä. Lopulta se jäi vaalissamme vähälle huomiolle.
Kirjan sisätöä on
vaikea luetteloida tarkalleen. Kappaleessa 55 siirrytään sisäpolitiikkaan ja
Bidenin ja Trumpin vaalivuoteen. Putin ilmestyy siellä täällä kirjaan. Putin ja
Trump ovat jopa jutelleet koko ajan puhelimitse. Sinnikäs ex-presidentti kummittelee
loppuosan tapahtumissa. Woodward pääsi keskustelemaan sisäpiirin kanssa kun
Bidenin vaalia punnittiin. Bidenin rooli presidenttinä ei saa moitteita. Hänen
tavoite on melkein aian ollut minimoida amerikkalaisten joukkojen liittyminen
maailman konflikteihin. Sivuilla 336-337 kuvataan lyhyesti Bidenin romahdus
vaalissa: ”There was no sense of presidential command,” sanoo Woodward lyhyesti
Trumpin ja Bidenin väittelyn jälkeen. Biden ei pystynyt kumoamaan Trumpin
vääristelyjä. Bidenin ääni oli heikko, eikä hän vaikuttanut johtajalta. Lopuksi kuitataan tilanne vain sanoin ”public trust,” eli kansan
luottamus johtajaan oli mennyt. Pelkän yhden televiso-väittelyn takia.
No comments:
Post a Comment