Woodwardin kirja Bidenin kaudesta

Olemme vaalin kynnyksellä, ja Woodward on saanut kokoon asiaa Bidenin presidenttiakaudesta. Kirjan pääsisältö käsittelee Putinia, Ukrainaa ja Israelia. Mutta vaalia nähden olisi paras ensin lukea Woodwardin kirja Peril. Se käsittelee koko vuoden 2020 tapahtumat, ja kuvaa yhtä hyvin Trumpin viimistä vuotta kuin itse vaalia. Nuo tapahtumat ovat monella uutisia seuraavalla vielä hyvin mielessä.

Haastatteluissa Trumpin kannattaja saattaa väittää, että Biden ei ole tehnyt yhtään mitään kaudellaan, ja sitten valittaa omaa tilannettaan. Asia ei voisi olla huonommin tiivistetty. Biden on tehnyt paljon pelkästään ulkopolitiikassa. War-kirjasta selviää tämä ulkopolitiikka. Biden on suorittanut virkansa erinomaisesti. Maailmantilanne voisi olla hyvin paljon pahempi. Mutta tuokaan ei erikoisesti kiinnosta tyypillistä äänestäjää. America First liike on edelleen voimissan, ja jatkuu politiikassamme vielä vuosia.

Kirjan alussa havaitaan Venäjän joukkoja Ukrainan rajalla. USA ja NATO seuraa tilannetta noin vuoden ja yrittää selvittää Putinin tavoitteita. Putinin sulkeutuneisuus käy ilmi, kun ulkoministeri Blinken yrittää tavoitella tätä. Tilanne alkoi olla niin kireä, että Bidenin visiittiä Venäjälle ei enää harkittu. Bill Burns, aikoinaan Moskovassa suurähettiläänä tominut virkamies, lähetettiin neuvottelemaan Venäjälle. Hänen oli vain painotettava USA:n kantaa Ukrainan asiassa. Joitakin neuvotteluja pidettiin, mutta Putin itse piileskeli koronaa. Burns sai vain jutella tämän kanssa puhelimitse. Putin esiintyi jonkin verran vielä julkisuudessa ennen miehistystä, mutta mitään ei juuri ollut tehtävissä. Kaksi asiaa oli painanut Putinin mieltä. Hänellä oli koronan aikana liian vähän tkekmistä, joten hän syventyi Venäjän historiaan. Toiseksi hän näki Bidenín veäytymisen Afganistanista heikkoutena. Tosiasiassa Bidenilla ei ollut tuossa kovin paljon vaihtoehtoja. Putin myös saatiin uskomaan, että Venäjän sotakalusto oli mainiossa tilassa. Hän taisi uskoa, että koko Ukraina on miehitetty muutamassa kuukaudessa. USA:n edustajat olivat kyllä puhuneet hänelle myös Ukrainan kansasta. Riippumatta Ukrainan NATO-tilanteesta, Ukraina ei koskaan hyväksyisi Putinin ehtoja Ukrainan tulevaisuudesta. Vastarinata jatkuisi ruohonjuuritasolla.

Joe Biden tuli politiikkaan 1970-luvun alussa. Trumpin lailla Biden vältti Vietnamin hakemalla lykkäyksiä. Pienen osavaltion senaattorina hän vastusti sotaa Nixon kauden ajan. Koko uransa hän on ollut osana ulkopolitiikkaa, ja tiesi puolustusvoimien tilanteet ja kyvyt hyvin ollessaan varapresidentti. Nyt hänen ollessaan presidentti vaadittiin taitoja. Kirjassa käydään läpi päätöstason vaiheet Ukrainan tukemisessa. Biden tosiaan ei halunnut pitkän jakson sotahankkeita.  Ja nyt niitä tuli kaksi, kun Hamas päätti juuri Bidenin kaudella käynnistää operaation Israelissa. Tämä oli siitä omalaatuinen tilanne ulkopolitiikassa että koko sodankäynti oli Israelin sisäistä pitkän aikaa. Gaza on pelkkä autonominen osa. Ulkomaailman on vaikea puuttua Gazan tapahtumiin. Kuitenkin USA oli aina tilanteessa mukana. Me myymme aseita ja rahoitamme Israelia.

Kirjan kappaleessa 36 päästään vuoden 2022 välivaaliin. Zelensky alkoi käydä Washingtonissa. Kirja käsittelee hankkeita ja itse sodan vaiheita muissa kappaleissa edelleen. Mutta vuotta myöhemmin Hamas päätti toimia. Noin 3000 Hamas-taistelijaa hyokkäsi Gazasta Israelin valtaväestön kimppuun. Netanyahu oli tuttu Bidenille, mutta ei ollut koskaan mitenkään helppo johtaja suostutella. Hamasin touhutessa ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin katsoa miten Israel toimii. Israelilta tuli pyynto USA:lle toimia apuna, ettei myös Lebanonissa sijaitseva Hezbollah ryhmä osallistuisi Hamasin puolella sotaan. Tuolla ryhmällä oli kymmeniä tuhansia taistelijoita ja enemmän aseita kuin Hamasilla. Myös ohjuksia tuhoamaan koko Israel. Biden suostutti Netanyahun keskittymään Gazan tilanteeseen, vaikka Israelissa oli puolustusvoimissa enemmistö valmis hyökkäämään Lebanoniin aivan heti. Samaten Netanyahu jatkoi Gazan rakennusten tuhoamista, mutta viis välitti humanitäärisestä avusta sinne jääneelle kodittomalle kansalle. Biden painosti, että ruoka-apu alueelle oli saatava alkuun. Israel ei olisi sitäkään ensin hyväksynyt. Heieman myöhemmin Israelin ollessa alakmassa sodan Irania vastaan Biden otti yhteyttä ja alkoi topputella heitä. Lopulta Irtan lähetti yli 100 ohjusta Israelia kohti. Lähes kaikki torjuttiin. Israel teki pienen vastahyökkäyksen. Bidenin tiimi osasi odottaa tuota. Iran ei sitten alkanut suurempaa sotaa. Kun Iranin ilmatila oli avattu siviililennoille tiedettiin että tämä vaihe ei johtanut sotaan.

Kirjassa jatkuvat loputtomat neuvottelut alueen kansojen kanssa. Iraniin piti saada kontaktia myös suoraan, etteivät he käytä mahdollisuutta aloittaa laajempi Lähi-idän sota. USA:n kannalta alue on edelleen merkittävä öljyn takia. Amerikkalaista teknistä henkilökuntaa tomii alueella tuhansia ammatilaisia.

Bidenin varovainen suhtautuminen ei kylläkään ollut Israelin kohdalla mitenkään tehokas, eikä demokraattien kanta Gazaan ollut selvä. Lopulta se jäi vaalissamme vähälle huomiolle.

Kirjan sisätöä on vaikea luetteloida tarkalleen. Kappaleessa 55 siirrytään sisäpolitiikkaan ja Bidenin ja Trumpin vaalivuoteen. Putin ilmestyy siellä täällä kirjaan. Putin ja Trump ovat jopa jutelleet koko ajan puhelimitse. Sinnikäs ex-presidentti kummittelee loppuosan tapahtumissa. Woodward pääsi keskustelemaan sisäpiirin kanssa kun Bidenin vaalia punnittiin. Bidenin rooli presidenttinä ei saa moitteita. Hänen tavoite on melkein aian ollut minimoida amerikkalaisten joukkojen liittyminen maailman konflikteihin. Sivuilla 336-337 kuvataan lyhyesti Bidenin romahdus vaalissa: ”There was no sense of presidential command,” sanoo Woodward lyhyesti Trumpin ja Bidenin väittelyn jälkeen. Biden ei pystynyt kumoamaan Trumpin vääristelyjä. Bidenin ääni oli heikko, eikä hän vaikuttanut johtajalta. Lopuksi kuitataan tilanne vain sanoin ”public trust,” eli kansan luottamus johtajaan oli mennyt. Pelkän yhden televiso-väittelyn takia.